Valtaamo Valtaamo
  • English
  • Suomi
  • ETUSIVU
  • ELINA
  • PALVELUT
    • Koulutus
    • Dialogi
    • Työnohjaus
    • Tutkimus
  • KIRJASTO
    • Dialogijulkaisut
    • Työelämäkirjat
    • Artikkelit ja blogit
    • Juttuja meistä
  • BLOGI
  • English
  • Suomi
  • ETUSIVU
  • ELINA
  • PALVELUT
    • Koulutus
    • Dialogi
    • Työnohjaus
    • Tutkimus
  • KIRJASTO
    • Dialogijulkaisut
    • Työelämäkirjat
    • Artikkelit ja blogit
    • Juttuja meistä
  • BLOGI
elo 2
Valtaamo
0
Itsensäjohtaminen / Toimijuus / Välittäminen

Hymyile tai kuole

Saitko potkut? Tuliko avioero? Sairastuitko syöpään? Ei se mitään. Kunhan ajattelet positiivisesti, niin kaikki korjaantuu.

Näin toimii positiivisen ajattelun ideologia, joka etenkin Yhdysvalloissa on saanut vankan aseman. Positiivisen ajattelun gurut saarnaavat, että onni löytää sinut, kun suhtaudut elämään myönteisesti. Jos oletat asioiden kääntyvän paremmiksi, näin todennäköisesti myös käy – ja päinvastoin. Optimistisen elämänasenteen oletetaan kohentavan terveyttä ja itseluottamusta sekä tuovan onnea, vaurautta ja menestystä.

Toimittaja ja tietokirjailija Barbara Ehrenreich kutsuu positiivisen ajattelun ideologiaa joukkoharhaksi. Kirjassaan Smile or Die – How Positive Thinking Fooled America & The World hän kuvaa lukuisin esimerkein, kuinka positiivisen ajattelun oletetaan ratkaisevan niin henkilökohtaiset kuin yhteiskunnallisetkin ongelmat. Samalla positiivisesta ajattelusta on kasvanut valtava bisnes. Yhdysvaltain koulutusmarkkinat pullistelevat erilaisia voimauttavia valmentajia, motivaatioguruja ja uskonnollisia saarnaajia, jotka tuottavat toinen toistaan myönteisempiä kirjoja, videoita ja seminaareja.

IMG_0652

Onnen ja menestyksen saavuttamisen ohella positiivisen ajattelun gurut uskottelevat, että positiivinen ajattelu vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa voittamaan sairauksia. Siksi rintasyöpään sairastunut Ehrenreichkin huomasi, että joidenkin mielestä hän sai syyttää sairaudestaan vain itseään. Ajattelemalla myönteisesti syöpäkin olisi voitettavissa.

Positiivisen ajattelun ideologia sivuuttaa täysin ne erilaiset olosuhteet, joista ihmiset ponnistavat. Pahimmillaan se tarkoittaa todellisuuden kieltämistä ja tarkoituksellista itsepetosta, jos sen seurauksena silmät suljetaan epämiellyttäviltä asioilta, vaikeilta olosuhteilta ja kielteisiltä tunteilta. Joidenkin gurujen mukaan ei esimerkiksi kannata lukea uutisia, koska ikävät uutiset aiheuttavat kielteisiä tunteita ja turhaa ahdistusta. Laajemmassa mittakaavassa todellisuuden sivuuttaminen näkyy viimeisimmässä finanssikriisissä: uhkaavat merkit ja varoitukset sivuutettiin ja positiivisten oletusten harhassa kaasua painettiin kahta kovemmin.

Ehrenreich muistuttaa, että maailmassa on kaikkea: onnea ja tuskaa, vaaroja ja mahdollisuuksia, elämää ja kuolemaa. Niitä ei ajatuksen voimalla tai ajattelematta jättämällä muuksi tehdä. Itsepetoksen sijaan onkin tärkeää hyväksyä myös kielteiset ajatukset ja olosuhteet.  Sillä millaista on onni, joka on saavutettu näkemättä maailmaa sellaisena kun se on?

Positiivinen ajattelu voittaa negatiivisuuden, mutta ei ratko maailman ongelmia. Yksilön oman navan ympärillä pyörivän positiivisuusharhan sijaan Ehrenreich peräänkuuluttaa yhteiskunnallista ja kriittistä ajattelua: vaikeita kysymyksiä, auktoriteettien haastamista ja toisinajattelua.

”There is a vast difference between positive thinking and existential courage.”

Lähde: Barbara Ehrenreich (2009). Smile or Die – How Positive Thinking Fooled America & The World. Granta Books, London.

heinä 10
Valtaamo
1
Itsensäjohtaminen / Kehittäminen / Työelämä

Yksilöistä käytäntöihin – puheenvuoromme Talouselämässä

“Työn tuunaus on erinomainen apuväline tilanteissa, joissa työtä halutaan muokata vastaamaan paremmin työntekijän taipumuksia, kiinnostuksenkohteita tai elämäntilannetta. Se on kuitenkin riittämätön keino ratkoa työyhteisöjen ja työelämän ongelmia, joiden perimmäinen syy ei ole yksilössä. Tuunauksella päästään vain harvoin käsiksi työelämän ja organisaatioiden jaettuihin käytäntöihin, joista ongelmat lähtökohtaisesti kumpuavat.”

Talouselämän Tebatissa (10.7.2016) argumentoimme, miksi työelämän kehittämisessä tulee keskittyä yksilöiden sijaan käytäntöihin: 

http://www.talouselama.fi/tebatti/tyon-tuunaus-ei-yksin-riita-6565146

huhti 13
Valtaamo
0
Johtaminen / Toimijuus / Työelämä

Työelämän Ihmemaa

”Täällä täytyy juosta niin kovaa kuin vain pystyy pysyäkseen paikoillaan. Ja jos haluaa päästä jonnekin, täytyy juosta vielä kaksi kertaa niin kovaa.”

DSCN2412

Näin toteaa Ihmemaan Herttakuningatar Liisalle, heidän juostessa kovaa paikoillaan. Lainaus voisi yhtä hyvin kuvata työelämän oravanpyörää. Työpaikan säilymiseksi on työskenneltävä yhä tehokkaammin, uralla etenemisestä puhumattakaan. Kilpailullinen ja vaativa työelämän Ihmemaa on täynnä muutakin kummaa: järjettömyyttä, mielettömyyttä, epävarmuutta ja epäjärjestystä. 

Erilaiset metaforat eli kielikuvat ovat keskeinen osa ajattelua. Niiden avulla kiteytetään monimutkaisia asioita helpommin ymmärrettävään, konkreettiseen muotoon. Työelämän vertaaminen Ihmemaahan ei siksi ole pelkkä ajatusleikki. Sen avulla työelämää voidaan katsoa uudesta, kiehtovasta kulmasta.

Kirjassamme Työelämän toisinajattelijat käytämme Ihmemaa-vertausta kuvaamaan työelämän odotuksia, työntekijäihanteita ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. Viittaamme kohtaukseen, jossa pieneksi kutistunut Liisa saa kaalimadolta sienen, jonka toinen puoli kasvattaa ja toinen kutistaa. Ihmesieni edustaa erilaisia vallitsevia kertomuksia ja käytäntöjä, jotka määrittävät, mistä työssämme on kyse ja millaisia meidän tulisi työntekijöinä olla.

”Pää poikki!”

Työpaikkojen tehostamistoimet ja suoritusmittarit pitävät oravanpyörässä juoksijat kiireisinä. Ollaan kuin Valkoinen Kani, joka juoksee paikasta toiseen kelloaan vilkuillen ja hokien ”Kiire, kiire, en ehdi”. Eikä ihme, sillä tyly hallitsija Herttakuningatar ei siedä myöhästymisiä eikä virheitä. Sen sijaan hän huutaa ”Pää poikki!” pienimmästäkin kömmähdyksestä.

Tällaista pelolla johtamisen kulttuuria löytyy myös valitettavan monilta työpaikoilta, joissa giljotiinin virkaa suorittavat yt-neuvottelut. Ei siis ihme, jos työelämän Ihmemaassa moni kokee kutistuvansa pieneksi, helposti korvattavissa olevaksi koneiston osaksi vailla tilaa tai mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

Toisaalta työelämässä on myös toisenlaisia ihmesieniä, jotka kasvattavat työntekijöistä kaikkivoipia sankareita. Tällaisen sienen syöjä kuvittelee, että kaikki on mahdollista. Tarvitaan vain tehokasta itsensäjohtamista, erilaisia voimauttavia valmentajia, intohimoa ja suuria unelmia. Kutistavilla rajoitteilla ei näille Ihmemaan sankareille ole merkitystä.

Ääripäitä maistettuaan moni toivoisi haukkaavansa ihmesientä juuri sen verran, että palautuisi itsensä kokoiseksi.

”Olemme kaikki hulluja täällä”

Myös Lancasterin yliopiston professori Darren McCabe on havainnut Ihmemaa-vertauksen osuvuuden. Hän käyttää sitä metaforana organisaatioille ja näin tehdessään haastaa tunnetumpia organisaatiometaforia, joita Gareth Morgan esittää klassikkokirjassaan Images of Organization (1986). Näitä ovat esimerkiksi organisaatio koneena, aivoina, poliittisena järjestelmänä, kulttuurina, henkisenä vankilana tai alistamisvälineenä.

Vaikka Morganin metaforat tuovat esille erilaisia organisaatioelämän puolia, ne pohjautuvat McCaben mukaan yhteen ja samaan rationaaliseen malliin. Ne olettavat, että kunhan johtaminen on rationaalista – analysoidaan tilanne, harkitaan vaihtoehdot, suunnitellaan ja tehdään päätös – kaikki ongelmat ovat ratkottavissa.

McCaben mukaan rationaalinen organisaatio on mahdoton ja jopa haitallinen ihanne. Ensinnäkin ympäristömme on liian monimutkainen kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen kartoittamiseen. Lisäksi emme voi olettaa organisaatiolle jotakin yksiselitteistä, rationaalista päämäärää. Kaikki organisaatiot ovat täynnä erilaisia intressejä, tavoitteita, tarpeita ja tunteita.

McCaben mukaan hedelmällisempää olisi todeta, että kummallisuudet ovat osa inhimillistä (organisaatio)arkea. Rationaaliset johtamisyritykset eivät tuota toivottua tulosta, sillä työelämää ja sen organisaatioita on mahdotonta hallita ja ohjata pelkällä järkiajattelulla.

Kaikki ongelmat eivät siis ratkea manageroimalla, vaikka johtajille suunnatut opukset pyrkivätkin niin esittämään. Sen sijaan Ihmemaa-vertaus kutsuu käyttämään mielikuvitusta, hyväksymään elämän ennustamattomuuden ja pohtimaan vaihtoehtoja – niin päämäärien kuin keinojenkin suhteen.

“Neuvoisitko minnepäin minun pitäisi mennä?“, kysyi Liisa.

“Riippuu siitä, minne haluat päästä“, sanoi Irvikissa.

“En minä välitä minne- “, Liisa sanoi.

“Sitten ei ole väliä minnepäin lähdet“, kissa vastasi.

Lähteet:

Henttonen, Elina & LaPointe, Kirsi (2015). Työelämän toisinajattelijat – Vallataan tilaa mielekkäälle työlle. Helsinki: Gaudeamus.

McCabe, Darren (2016) ’Curiouser and curiouser!’: Organizations as Wonderland – a metaphorical alternative to the rational model. Human Relations, 69 (4), 945-973.

Morgan, Gareth (1986) Images of Organization. London: Sage.

maalis 22
Valtaamo
0
Ammatillinen identiteetti / Työelämä

Kaikenmaailman yrittäjiä

DSCN2402

Kaiken maailman dosentit eivät tällä hetkellä ole kovassa kurssissa, mutta toisin on yrittäjien. Yrittäjät kampeavat Suomen nousuun! Yrittäjät luovat työpaikkoja! Yrittäjät muuttavat maailman! Voiko hienompaa tavoitetta ollakaan, kun ryhtyä isona kasvuyrittäjäksi?

Mekin olemme yrittäjiä, mutta emme tunnista itseämme tarjolla olevista yrittäjyyden kuvista.

Loskayrittäjä

Loskayrittäjät ovat Suomen toivo ja yrittäjyyden korkeinta kastia. Vuotuiseen herätysjuhlaan kokoontuvat kaikki loskawannabet ja yrittäjyysmyönteisyyttään korostavat poliitikot ja muut vaikuttajat.

Sankariyrittäjä

Sankariyrittäjät ovat median suosikkiyrittäjiä. Heidän tarinansa noudattaa perusjuonta, jossa vaatimattomista oloista ponnistava rohkea ja sinnikäs sankari kääntää vaikeudet voitoksi ja lopulta saavuttaa bisnesälyllään satumaisen menestyksen.

Naisyrittäjä

Naisyrittäjiksi lokeroidaan kaikki sellaiset yrittäjät, jotka on ensin lokeroitu naisiksi. Etuliite vihjaa, että nämä yrittäjät poikkeavat ”normaalista” yrittäjyydestä. Heillä saattaa olla vääränlaiset tavoitteet, vääränlainen toimiala, vääränlaiset tuotteet ja vääränlaiset toimintatavat.

Elämäntapayrittäjä

Elämäntapayrittäjiksi kutsutaan yrittäjiä, jotka rakentavat yrityksensä kutsumuksensa ympärille ja arvostavat elämänlaatua taloudellisen menestyksen sijaan. Elämäntapayrittäjät tekevät töitä vain sen verran, kun heistä tuntuu hyvältä. Harvoin he myöskään tienaavat mitään.

Pakkoyrittäjä

Pakkoyrittäjyys ei kuulosta kovin seksikkäältä, mutta siitä huolimatta ilmiö on kovassa nousussa. Moni kun löytää itsensä irtisanomisten ja ulkoistamisten keskellä tilanteesta, jossa tekee entistä työtään entiselle työnantajalleen riskit omilla harteillaan kantavana yrittäjänä.

Sosiaalinen yrittäjä

Sosiaalisissa yrityksissä liiketoiminnalla pyritään täyttämään jokin yhteiskunnallinen tarve. Lisäksi yrityksen tuotot sijoitetaan johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen. Tämä herättää toki kysymyksen: mitä varten kaikki muut yritykset ovat olemassa?

Akateeminen yrittäjä

Yliopistoista ei ensimmäisenä tulee mieleen yrittäjyys. Käytännössä suurin osa akateemisista tietotyöläisistä on kuitenkin yrittäjiä. Tutkijat suunnittelevat projekteja ja hakevat niille rahoitusta, brändäävät ja markkinoivat itseään ja kilpailevat muiden tutkijoiden kanssa samoista projektirahoista ja työpaikoista. Siirtyessämme yliopistotutkijoista yrittäjiksi emme itsekään huomanneet kummoista muutosta, tosin tällä jälkimmäisellä uralla toiminnassa on sentään jotain ennustettavuutta ja hyvä saa palkkansa.

Sisäinen yrittäjä

Vaikka olisit kuinka tavallinen palkansaaja, tai vaikket olisi töissä ollenkaan, voit silti olla yrittäjä – asenteeltasi. Sisäistä yrittäjyyttä vaaditaan nykyään meistä jokaiselta, työtehtävästä huolimatta. Pidä siis huolta omasta Oy Minä Ab:stasi ja kanna vastuu sen tuottamasta lisäarvosta. Uudet sukupolvet saavat onneksi yrittäjyyskasvatusta jo koulun penkillä, joten tulevaisuus näyttää valoisalta…

12345678910111213141516171819

Kolmas tila on blogi, jossa pohdimme yhteiskuntaan, työelämään ja dialogiin liittyviä kysymyksiä. Vuosien 2014-2017 artikkelit ovat Elinan ja Kirsin yhteistä käsialaa ja syksystä 2017 alkaen blogia on kirjoittanut Elina.

Yhteys: elina (at) valtaamo.fi

Kategoriat

Ammatillinen identiteetti Ammattikäytäntö Dialogi Itsensäjohtaminen Johtaminen Kehittäminen Mielekäs työ Talous Tasa-arvo Teoria Toimijuus Tutkimus Työelämä Välittäminen Yhteiskunta Ympäristö

Etsi blogista

Arkisto

Jaa ja seuraa:

Facebook
fb-share-icon
Twitter
Post on X
LinkedIn
Share
RSS
Follow by Email
Tilaa blogi sähköpostiin:

Copyright © Valtaamo.