Dialogin merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. Suomeen on kehitetty kansallisen dialogin malli, ja samaan aikaan yhä useammassa kunnassa, koulussa, järjestössä ja työpaikalla käydään aktiivisesti dialogia. Dialogi on osoittanut voimansa myös kriiseissä. Kun koronapandemia, luontokato ja sota haastavat meitä, tarvitsevat kansalaiset tilan ja mahdollisuuden pohtia sekä omaa elämäänsä että yhteiskuntaa laajemmin.
Sitrassa kehitetty Erätauko-toimintamalli on toiminut pohjana kolmelle merkittävälle dialogihankkeelle, jotka ovat kansalaiskeskustelun kautta sekä vahvistaneet yhteiskunnallista osallisuutta että toimineet merkittävinä kokemustiedon lähteinä:
- Koronapandemiassa kahden vuoden ajan käydyt Poikkeusajan dialogit
- Suomalaisten luontosuhdetta kartoittava Suuri luontodialogi
- Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan synnyttämät Demokratian puolustusdialogit
Hankkeita ovat koordinoineet yhteistyössä DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, Sitra, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö ja niissä on käyty yhteensä 470 dialogia, joissa on ollut mukana 3430 keskustelijaa. Minulla on tutkimusosaamiseni pohjalta ollut erityisen kiinnostava tehtävä kehittää tapoja näiden laajojen dialogiaineistojen analysointiin ja koostamiseen yhdessä taitavien kollegoideni kanssa. Tuloksena ovat kolme Sitran julkaisua, jotka kuvaavat sitä sosiaalisten innovaatioiden jatkumoa, jolla dialogi tulee osaksi yhteiskuntaa:
Poikkeusajan dialogit – Kriisiajan kokemukset ja kansallisen dialogin malli
Henttonen Elina (2022)
Julkaisu kuvaa Poikkeusajan dialogien esimerkin kautta dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Eri ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa elävien ja eri yhteiskunnallisia ryhmiä edustavien ihmisten kokemuksista koostuva dialogiaineisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän poikkeusajan arkeen, huoliin ja toiveisiin. Keskustelujen kautta hahmottuvat pandemian vaikutukset ihmisten välisiin suhteisiin, poikkeustilanteen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eronteot, muutokset arvoissa sekä luottamuksen ja epäluottamuksen kokemukset. Lisäksi julkaisussa esitellään kansallisen dialogin malli: uudenlainen tapaa synnyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten, viranomaisten ja päättäjien välillä.
Suuri luontodialogi – Meissä jokaisessa elää monta luontosuhdetta
Henttonen Elina, Alhanen Kai ja Kareinen Janne (2022)
Suuri luontodialogi kytkeytyy Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -työhön ja siinä keskusteltiin luonnosta, sen merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Luontokatoa pohdittiin keskusteluissa monista eri näkökulmista, arkisista havainnoista koskien elonkirjon kaventumista aina planetaarisen mittakaavan ekologiaan. Keskusteluiden keskeiset teemat olivat suomalaisen luontosuhteen rakentuminen sekä luontokadon pysäyttämistä estävät ja sen mahdollistavat tekijät. Suuri luontodialogi tekee näkyväksi, että meissä jokaisessa elää rinnakkain erilaisia, välillä jännitteisiäkin luontosuhteita. Luontosuhteemme kehittyvät kokemustemme, olosuhteidemme, elämäntilanteidemme ja ymmärryksemme muutosten mukana. Dialogit lisäsivät keskustelijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luontokatoon vaikuttavista tekijöistä, sekä toisten ihmisten erilaisista näkökulmista ja omista kokemuksista. Yhtä lailla keskustelut tarjosivat osallistujille mahdollisuuden etsiä luontosuhteilleen sanoituksia ja muotoja, jotka tukevat heidän omaa toimijuuttaan.
Demokratian puolustusdialogit – Kansanvallan vahvistaminen kuuluu kaikille
Alhanen Kai ja Henttonen Elina (2022)
Julkaisu kuvaa, kuinka Venäjän Ukrainaan kohdistama häikäilemätön hyökkäys havahdutti monet huomaamaan, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä on tuettava päivittäin ja uudistettava jatkuvasti. Keskustelut toivat esiin, että demokratia saa ihmisten elämässä moninaisia sisältöjä ja kytkeytyy niin turvallisuuden ja vapauden tunteisiin, kokemuksiin osallisuudesta, kuin erilaisiin vaikuttamiseen tapoihin. Demokratia valottui dialogeissa lukuisista eri näkökulmista, ulottuen henkilökohtaisista kokemuksista aina aikamme suuriin poliittisiin kysymyksiin. Dialogit osoittivat, että lähes jokainen yksittäinen kansalainen ja yhteisö voi löytää omasta toiminnastaan kiinnekohtia demokraattisen yhteiskunnan vahvistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin, mitä demokratia itse kullekin merkitsee, miten se erilaisten ihmisten arjessa toteutuu, mikä demokratiaa uhkaa ja mitä voimme yhdessä tehdä demokratian puolustamiseksi paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.
Kuuntelemisen esteet
Neljäs 
Suomessa metsäteollisuus on merkittävä biotalouden osa. Osallistujat pohtivat, onko metsäteollisuus lähtenyt aitoon monipuolistamiseen vai onko se edelleen matalan jalostusarvon perinteistä tuotantoa, jossa raaka-aineiden kulutus vain kasvaa. Tyydytään pölliin, vaikka teknologioita olisi myös korkean jalostusarvon tuotteisiin. Esimerkiksi nousi puurakentamisen puutteellinen arvoketju, jossa huonekalutehtaille kelpaavaa laatupuuta ei ole saatavilla. Markkinat kuitenkin vetävät sellua ja investoinnit sellutehtaisiin vievät tilaa monipuolistamiselta.
Voidessani auttaa ja olla hyödyksi muille
Yksi keskeisistä dialogitaidoista on rooleista luopuminen. Rooleista luopuminen on tärkeää, jotta dialogin osallistujat kykenevät kohtaamaan toisensa vailla ennakkoluuloja ja aidosti kuunnellen. Itseäni askarrutti, kuinka osaisin luopua työn mielekkyyttä työkseni tutkivan ja kouluttavan asiantuntijan roolista ja antautua keskusteluun vailla ennakko-oletuksia. Sainkin arvokasta kokemusta rooleihin liittyvästä sisäisestä dialogista, jota kävin mielessäni keskustelun aikana.
Keskustelussa syntyi jaettu käsitys siitä, ettei kokeilujen tuloksia ja tutkimustietoa hyödynnetä päätöksenteossa riittävästi. Valitsimme tämän näkökulmaksi, johon halusimme päästä syvemmälle. Mikä on tiedon hyödyntämisen yhtälöstä puuttuva palanen?
Kiitämme Aretaita matkasta dialogin maailmaan sekä tilojen tarjoamisesta Dialogilaboratoriolle.