“Työn tuunaus on erinomainen apuväline tilanteissa, joissa työtä halutaan muokata vastaamaan paremmin työntekijän taipumuksia, kiinnostuksenkohteita tai elämäntilannetta. Se on kuitenkin riittämätön keino ratkoa työyhteisöjen ja työelämän ongelmia, joiden perimmäinen syy ei ole yksilössä. Tuunauksella päästään vain harvoin käsiksi työelämän ja organisaatioiden jaettuihin käytäntöihin, joista ongelmat lähtökohtaisesti kumpuavat.”
Talouselämän Tebatissa (10.7.2016) argumentoimme, miksi työelämän kehittämisessä tulee keskittyä yksilöiden sijaan käytäntöihin:
http://www.talouselama.fi/tebatti/tyon-tuunaus-ei-yksin-riita-6565146
Kiitokset asiantuntevasta ja rohkeasta kirjoituksesta. Nykyaikana ei ole suosittua todeta, että työyhteisön onnistuminen vaatii erityisesti yhteisiä käytäntöjä. Ja koska käytäntöjen on oltava jonkun vastuulla, täytyy siis huippulahjakkaitakin yksilöitä johtaa. Kuinka epämiellyttävää!
Menestyvissä työyhteisöissä ei ole välttämättä huippuyksilöitä tai poikkeuksellisen hyvää ja ainutlaatuista liikeideaa tms. Niissä vaan tehdään perusasiat kilpailijoita paremmin. Ja käytännöt ovat avain perusasioiden hallintaan. Ne johtavat taloudelliseen ja laadulliseen menestykseen sekä työyhteisön jaksamiseen.