Valtaamo Valtaamo
  • Etusivu
  • YHTEYS
  • PALVELUT
  • DIALOGI
  • KIRJASTO
    • KIRJAT JA JULKAISUT
    • ARTIKKELIT
    • BLOGIT ja KOLUMNIT
    • RADIO ja PODCAST
    • LEHTIJUTTUJA
    • MUUTA
  • BLOGI
  • Etusivu
  • YHTEYS
  • PALVELUT
  • DIALOGI
  • KIRJASTO
    • KIRJAT JA JULKAISUT
    • ARTIKKELIT
    • BLOGIT ja KOLUMNIT
    • RADIO ja PODCAST
    • LEHTIJUTTUJA
    • MUUTA
  • BLOGI
Sep 29
Valtaamo
0
Dialogi / Yhteiskunta

Dialogitrilogia

Dialogin merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. Suomeen on kehitetty kansallisen dialogin malli, ja samaan aikaan yhä useammassa kunnassa, koulussa, järjestössä ja työpaikalla käydään aktiivisesti dialogia. Dialogi on osoittanut voimansa myös kriiseissä. Kun koronapandemia, luontokato ja sota haastavat meitä, tarvitsevat kansalaiset tilan ja mahdollisuuden pohtia sekä omaa elämäänsä että yhteiskuntaa laajemmin.

Sitrassa kehitetty Erätauko-toimintamalli on toiminut pohjana kolmelle merkittävälle dialogihankkeelle, jotka ovat kansalaiskeskustelun kautta sekä vahvistaneet yhteiskunnallista osallisuutta että toimineet merkittävinä kokemustiedon lähteinä:

  • Koronapandemiassa kahden vuoden ajan käydyt Poikkeusajan dialogit
  • Suomalaisten luontosuhdetta kartoittava Suuri luontodialogi
  • Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan synnyttämät Demokratian puolustusdialogit

Hankkeita ovat koordinoineet yhteistyössä DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, Sitra, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö ja niissä on käyty yhteensä 470 dialogia, joissa on ollut mukana 3430 keskustelijaa. Minulla on tutkimusosaamiseni pohjalta ollut erityisen kiinnostava tehtävä kehittää tapoja näiden laajojen dialogiaineistojen analysointiin ja koostamiseen yhdessä taitavien kollegoideni kanssa. Tuloksena ovat kolme Sitran julkaisua, jotka kuvaavat sitä sosiaalisten innovaatioiden jatkumoa, jolla dialogi tulee osaksi yhteiskuntaa: 

Poikkeusajan dialogit – Kriisiajan kokemukset ja kansallisen dialogin malli

Henttonen Elina (2022)

Julkaisu kuvaa Poikkeusajan dialogien e­simerkin kautta dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia osallisuuden ja luottamuksen rakenta­misessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Eri ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa elävien ja eri yhteiskunnallisia ryhmiä edustavien ihmisten kokemuksista koostuva dialogiaineisto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän poikkeusajan arkeen, huoliin ja toiveisiin. Keskustelujen kautta hahmottuvat pandemian vaikutukset ihmisten välisiin suhteisiin, poikkeustilanteen näkyväksi tekemä eriarvoisuus ja eronteot, muutokset arvoissa sekä luotta­muksen ja epäluottamuksen kokemukset. Lisäksi julkaisussa esitellään kansallisen dialogin malli: uudenlainen tapaa synnyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten, viranomaisten ja päättäjien välillä.

Suuri luontodialogi – Meissä jokaisessa elää monta luontosuhdetta

Henttonen Elina, Alhanen Kai ja Kareinen Janne (2022) 

Suuri luontodialogi kytkeytyy Sitran Luontoviisas Suomi 2035 -työhön ja siinä keskusteltiin luonnosta, sen merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Luontokatoa pohdittiin keskusteluissa monista eri näkökulmista, arkisista havainnoista koskien elonkirjon kaventumista aina planetaarisen mittakaavan ekologiaan. Keskusteluiden keskeiset teemat olivat suomalaisen luontosuhteen rakentuminen sekä luontokadon pysäyttämistä estävät ja sen mahdollistavat tekijät. Suuri luontodialogi tekee näkyväksi, että meissä jokaisessa elää rinnakkain erilaisia, välillä jännitteisiäkin luontosuhteita. Luontosuhteemme kehittyvät kokemustemme, olosuhteidemme, elämäntilanteidemme ja ymmärryksemme muutosten mukana. Dialogit lisäsivät keskustelijoiden ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja luontokatoon vaikuttavista tekijöistä, sekä toisten ihmisten erilaisista näkökulmista ja omista kokemuksista. Yhtä lailla keskustelut tarjosivat osallistujille mahdollisuuden etsiä luontosuhteilleen sanoituksia ja muotoja, jotka tukevat heidän omaa toimijuuttaan.

Demokratian puolustusdialogit – Kansanvallan vahvistaminen kuuluu kaikille

Alhanen Kai ja Henttonen Elina (2022)

Julkaisu kuvaa, kuinka Venäjän Ukrainaan kohdistama häikäilemätön hyökkäys havahdutti monet huomaamaan, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä on tuettava päivittäin ja uudistettava jatkuvasti. Keskustelut toivat esiin, että demokratia saa ihmisten elämässä moninaisia sisältöjä ja kytkeytyy niin turvallisuuden ja vapauden tunteisiin, kokemuksiin osallisuudesta, kuin erilaisiin vaikuttamiseen tapoihin. Demokratia valottui dialogeissa lukuisista eri näkökulmista, ulottuen henkilökohtaisista kokemuksista aina aikamme suuriin poliittisiin kysymyksiin. Dialogit osoittivat, että lähes jokainen yksittäinen kansalainen ja yhteisö voi löytää omasta toiminnastaan kiinnekohtia demokraattisen yhteiskunnan vahvistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin, mitä demokratia itse kullekin merkitsee, miten se erilaisten ihmisten arjessa toteutuu, mikä demokratiaa uhkaa ja mitä voimme yhdessä tehdä demokratian puolustamiseksi paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Lämpimästi tervetuloa perehtymään tämän mainion dialogitrilogian antiin!

Apr 25
Valtaamo
0
Dialogi / Yhteiskunta

Poikkeusajan dialogit nyt yksissä kansissa

Poikkeusajan dialogit olivat ainutlaatuinen kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten yhteisponnistus, joka lisäsi ymmärrystä, luottamusta ja toivoa keskellä koronapandemiaa. Keskusteluja käytiin kahden vuoden ajan lähes 300 ja niihin osallistui yli 2100 ihmistä.

Minulla oli suuri ilo ja kunnia kirjoittaa Poikkeusajan dialogien kokemukset ja opit kokoava julkaisu Poikkeusajan dialogit – kriisiajan kokemukset ja kansallisen dialogin malli (Sitran selvityksiä, 2022). Julkaisu kuvaa dialogin merkitystä ja mahdollisuuksia osallisuuden ja luottamuksen rakenta­misessa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Eri-ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa elävien ja eri yhteiskunnallisia ryhmiä edustavien ihmisten kokemuksista koostuva dialogiaineisto tarjosi ainutlaatuisen näkymän poikkeusajan arkeen, huoliin ja toiveisiin. Keskustelujen kautta hahmottuvat pandemian vaikutukset ihmisten välisiin suhteisiin, poikkeustilanteen näkyväksi tekemä eriarvoisuus, muutokset arvoissa sekä luottamuksen ja epäluottamuksen kokemukset.

Lisäksi julkaisussa pohjustetaan valmisteilla olevaa kansallisen dialogin mallia, eli uudenlaista tapaa synnyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua kansalaisten, viranomaisten ja päättäjien välillä. Kansallisessa dialogissa keskustellaan ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa osallisuutta ja luo moniäänistä ymmärrystä käsillä olevista haasteista.

Julkaisun tiedot:

Henttonen, Elina (2022). Poikkeusajan dialogit – Kriisiajan kokemukset ja kansallisen dialogin malli. Sitran selvityksiä 207, Helsinki. Lataa julkaisu.

Dec 28
Valtaamo
0
Dialogi / Yhteiskunta

Poikkeusajan dialogit tavoittivat kriisivuoden ristiriitaiset kokemukset

Erätauko-säätiön, valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian koordinoimiin Poikkeusajan dialogeihin osallistui vuoden 2020 aikana yli 1600 ihmistä ympäri Suomea ja muuta maailmaa. Meillä oli DialogiAkatemian Kai Alhasen ja valtiovarainministeriön Johanna Nurmen ja Seija Korhosen kanssa etuoikeus laatia keskusteluista osallistujien, viranomaisten ja kaikkien kansalaisten käyttöön tarkoitetut koosteet. Koko vuoden kooste kuvaa kansalaisten tuntoja ja kokemuksia koronaepidemian aikana huhtikuusta jouluun. Kuukausittaisista koosteista välittyvät kunkin ajankohdan huolet ja toivonlähteet.

KOKO VUODEN KOOSTE:

Poikkeusajan dialogit syväluotsasivat kriisivuoden ristiriitaisia kokemuksia (23.12.2020)

SYKSYN DIALOGIEN KUUKAUSITTAISET KOOSTEET:

Poikkeuksellinen vuosi on väsyttänyt ihmiset, mutta toivoa on (22.12.2020)

Yhteiskunnan muuttuminen ja elämän rajallisuus nousivat esiin Poikkeusajan dialogeissa (24.11.2020)

Poikkeusajan pitkittyminen koettelee luottamusta ja tulevaisuudenuskoa (2.11.2020)

Dialogi lisää voimavaroja ja luottamusta tulevaan (9.10.2020)

KOKO KEVÄÄN KOOSTE:

Poikkeusajan 162 dialogiin osallistui yli 1100 ihmistä (17.6.2020) 

KEVÄÄN DIALOGIEN KUUKAUSITTAISET KOOSTEET:

Opimmeko jotain kriisistä? (17.6.2020)

Poikkeuskesä saapuu (3.6.2020)

Poikkeusajat muuttavat vapauden rajoja (20.5.2020)

Poikkeusajan dialogit jatkuivat ja ymmärrys syveni (5.5.2020)

Suomalaiset keskustelivat poikkeusajan vaikutuksista (27.4.2020)

Oct 3
Valtaamo
0
Talous / Tutkimus / Yhteiskunta

Kaadetaanko kauppakorkea?

Kuvittele käveleväsi kohti uudenkarheaa rakennusta jossain tuntemassasi lähikaupungissa. Moottoritien humina kuuluu vaimeana korviin, parkkipaikan löytäminen on vaivalloista. Asfaltti on kosteaa, nurmikot lyhyeksi leikattuja, opastetaulut tehokkaita. Arkkitehtuuri on yleismaailmallisen modernia – lasia, metallia, betonia. Sisällä löydät avaran aulan, vastaanottotiskin ja matalia istuinryhmiä. Esillä on bisneslehtiä, jokunen abstrakti taideteos, esitteitä ja plakaatteja. Ympärilläsi avautuu uusia kerroksia, lukemattomia ovia, lahjoittajien mukaan nimettyjä loistokkaita luentosaleja…

Näin aloittaa brittiläinen kauppisprofessori Martin Parker kirjansa Kaadetaan kauppakorkea – Miksi bisneskouluista pitäisi tehdä organisointikouluja? Kuvaus oli kuin omasta elämästäni, kun vierailin viime viikolla ensimmäistä kertaa oman alma materini, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, uudessa rakennuksessa Otaniemen kampuksella.

Kapea käsitys organisaatioista

Perhe, verkosto, osuuskunta, kuoro, rikollisjärjestö.

Päiväkotiryhmä, yhdistys, sairaanhoitopiiri, matriarkaatti.

Kunta, kommuuni, monarkia, ammattiliitto.

Monikansallinen yritys, taloyhtiö, valtuusto.

Lukupiiri, kirpputori, harrasteryhmä, demokratia.

Nämä kaikki ovat erilaisia inhimillisen toiminnan organisoinnin muotoja. Niitä ei kuitenkaan opeteta kauppakorkeakouluissa, jotka väittävät tuottavansa ylintä tietoa ja ymmärrystä organisaatioista ja niiden johtamisesta. Parker väittääkin, että kauppakorkeakoulut näkevät organisoinnin ja organisaatiot aivan liian kapeasti.

Parkerin mukaan jo kauppakorkeakoulun (englanniksi business school) nimi ja perussanasto – kauppa, bisnes, johtaminen – viittaavat yhteen erityiseen organisaatiomuotoon eli yksityisen sektorin suuryhtiöön. Tämän yhden organisaatiotyypin oletetaan tarjoavan yleistettävän mallin kaikille muille organisaatioille, huolimatta siitä minkä kokoisia ne ovat, millaisessa ajassa ja kulttuurissa ne ovat syntyneet ja millaisia lähtökohtaolettamuksia niillä on.

Kauppakorkeakoulun lähtökohtaolettamus on kapitalistisen yhtiömuodon väistämättömyys, kirjoittaa Parker. Kaikkia oppiaineita yhdistää vankka usko markkinavetoiseen ja managerialistiseen yhteiskuntajärjestykseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten kapitalismi ja markkinat saadaan toimimaan.  Johtamisen opetuksen lähtökohtana on organisaatiohierarkian ja johtamisen välttämättömyys sekä oletus siitä, että ammattimaisesti koulutetut johtajat pystyvät hallitsemaan yhä monimutkaisemmiksi kehittyviä organisaatioita.

Ihmisten yhteistoiminnan monet muodot

Parker kyseenalaistaa yhden (vaikkakin vallitsevan) organisointimuodon ainoana mahdollisena tapana järjestää inhimillistä elämää ja ihmisten yhteistoimintaa. Ekokriisin ja ylikulutuksen kaltaiset globaalit haasteet vaativat, että opetamme ja tutkimme kaikkia mahdollisia erilaisia organisoinnin tapoja, muotoja ja menetelmiä, hän vaatii. Kauppakorkeakoulujen sijaan tarvitaan organisointikouluja (schools for organizing), sillä mikään inhimillisen organisoitumisen muoto ei ole itsestäänselvä ja ne kaikki ovat tarkastelun arvoisia. 

Teknisten taitojen opettamisen ohella kauppakorkeakoulujen pitäisi huolehtia opiskelijoidensa kasvattamisesta vastuullisiksi kansalaisiksi opettamalla itsetuntemusta, viisautta ja empatiaa. Parker tietää, että kauppakorkeakoulut ovat viime vuosina täydentäneet opintovaatimuksia bisnesetiikan, yritysten yhteiskuntavastuun ja ympäristökysymysten kursseilla. Tyypillisesti valinnaisina kursseina ne eivät kuitenkaan iske asian ytimeen, eli bisneskoulun rooliin osana yhteisen tulevaisuutemme tärvelevää koneistoa ja globaalia kulutuskapitalismia. Sen sijaan hehkutetaan etiikan, moraalin ja vastuullisuuden kaltaisia taikasanoja ja ”kun ne yhdistetään sanoihin innovaatio, transformaatio ja uudelleenajattelu, saadaan voimakas loitsu pimeyden häätämiseksi”.

***

Kauppakorkeakouluista löytyy myös kriittisesti ajattelevia organisaatiotutkijoita, joihin Parkerkin lukeutuu. Itse kuuluin yliopistovuosinani juuri tällaiseen yhteisöön, joka opetti minut kyseenalaistamaan ja toisinajattelemaan. En koskaan ollut kiinnostunut valtavirrasta, vaan sen sivuilla tapahtuvasta feministisestä, kulttuurisesta ja yhteistoiminnallisesta liikehdinnästä. Tahdon uskoa, että tälle on yhä sijaa myös kauppakorkeakouluissa, sen kaanonin kapeudesta huolimatta.  On myös huomioitava, että Parkerin kritiikki kohdistuu erityisesti brittiläiseen korkeakoulumalliin (suomalaisella korkeakoulukentällä samansuuntaisen näkökulman on esittänyt Toni Ruuska). Suomenkielisen käännöksen esipuheessa Parker varoittaakin Muumilaaksoa markkinalogiikan muodon saavasta pyrstötähdestä ja rohkaisee päättäjiä valitsemaan toisenlaisen tien. 

Lähde: Parker, Martin (2019). Kaadetaan kauppakorkea — Miksi bisneskouluista pitäisi tehdä organisaatiokouluja? (alkuteos Shut Down the Business School, suomentanut Hannu Laurila). Vastapaino, Tampere. 

12345678910111213141516171819

Kolmas tila on blogi, jossa pohdimme yhteiskuntaan ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Blogia on kirjoittanut syksystä 2017 alkaen Elina, ja vuosien 2014-2017 artikkelit ovat Elinan ja Kirsin yhteistä käsialaa.

Yhteys: elina (at) valtaamo.fi

Kategoriat

Ammatillinen identiteetti Ammattikäytäntö Dialogi Itsensäjohtaminen Johtaminen Kehittäminen Mielekäs työ Talous Tasa-arvo Teoria Toimijuus Tutkimus Työelämä Välittäminen Yhteiskunta Ympäristö

Etsi blogista

Arkisto

Jaa ja seuraa:

Facebook
fb-share-icon
Twitter
Tweet
LinkedIn
Share
RSS
Follow by Email
Tilaa blogi sähköpostiin:

Copyright © Valtaamo, All rights reserved. Rekisteriseloste.