Kuuntelemista pidetään itsestään selvänä osana vuorovaikutustilanteita. Silti se on yksi puhuttavimmista asioista ohjaamissani dialogikoulutuksissa ja -harjoituksissa. Kuuntelemisen haasteet ja oman kuuntelutaidon parantaminen nousevat poikkeuksetta esiin yhtenä keskeisimpänä oivalluksena. Kyky kuunnella onkin yksi tärkeimmistä dialogitaidoista.
Kuuntelemisen esteet
Jokainen tunnistaa vuorovaikutustilanteen, jossa toinen näyttää kuuntelevan, mutta ajatukset huitelevat jossakin ihan muualla. Niin siis mitä sä sanoitkaan? Tätä tapahtuu kotona, koulussa, parisuhteessa, perheessä, työpaikoilla ja satunnaisissa kohtaamisissa.
Joskus kuuntelua estää se, että ajattelee tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen aikoo sanoa. Elinalla on aina toi sama pointti… Hätäisten johtopäätösten ja ennakkoluulojen ohella kykyyn asettua kuuntelemaan vaikuttavat muutkin asiat. Kiire on niistä ehkä merkittävin, mutta yhtä lailla pitkästyneenä tai väsyneenä on vaikea keskittyä kuuntelemaan.
Kokousten ja keskusteluiden kaltaisissa vuorovaikutustilanteissa on tyypillistä kuvitella kuuntelevansa, vaikka todellisuudessa odottaa (ehkä hieman jännittäen) sitä hetkeä, jolloin itse pääsee ääneen. Oman argumentin tai kommentin pohtiminen vie huomiota siltä, mitä keskustelussa tapahtuu tässä ja nyt. Tällöin huomio ei kohdistu toisten ajatuksiin, vaan oman puheenvuoron ennakointiin. Ja kun mielessä pyörii vain oma kommentti, se pitää päästä esittämään, riippumatta siitä lisääkö se kyseisessä hetkessä yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä asiasta.
Yhtä lailla pysähtyminen toisen kokemuksen äärelle ja pyrkimys ymmärtää sitä syvemmin saattaa kaatua kiireeseen päästä jakamaan omia kokemuksia aiheesta. Kun minä olin tuossa tilanteessa…
Kuunnellessa myös arvotetaan toisen puhetta. Olenko samaa vai eri mieltä? Oliko tuo hyvin vai huonosti sanottu? Arvottaminen yhdessä vahvojen lähtöolettamusten kanssa johtaa helposti tilanteeseen, jossa ei kuulla, mitä toinen lopulta yrittää kertoa.
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa ilmenee esteitä aitoon kuunteluun ja kuulemiseen – ja siten kuulluksi tulemiseen.
Kuinka kehittää kuuntelemisen taitoa?
Hyvässä keskustelussa toteutuu vastavuoroisuus kuuntelemisessa ja kuulluksi tulemisessa. Siinä asetutaan avoimin mielin kuuntelemaan ja ymmärtämään toisten todellisuutta ja näkökantoja. Samalla harjaannutaan liittymään toisen kertomaan omasta kokemusmaailmasta käsin.
Dialogiin perustuva Erätauko-toimintamalli tarjoaa oivia eväitä oman kuuntelutaidon ja keskusteluiden kehittämiseen. Kiteytän seuraavaksi kolme Erätauon keskeistä ohjetta kuuntelutaidon kehittämiseen:
Erota kuunteleminen ja puhuminen. Kun kuuntelet, niin kuuntele. Älä pyöritä samaan aikaan mielessäsi omaa tulevaa puheenvuoroasi, vaan keskity kuulemaan, mitä toinen juuri tässä hetkessä kertoo. Kuulemasi saattaa synnyttää uusia ajatuksia, joilla voit liittyä toisen kokemukseen.
Anna rauhaa ja tilaa muille. Pidä omat puheenvuorosi napakoina, jolloin annat muille tilaa ja mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Älä säikähdä hiljaisia hetkiä tai kiirehdi täyttämään niitä omalla puheellasi. Joskus juuri hiljaiset hetket mahdollistavat uusien asioiden tai äänien nousemisen keskusteluun.
Älä keskeytä muita, vaikka kielelläsi polttelisi kuinka hieno ajatus. Kirjaa se mieluummin ylös, jotta muistat esittää sen sopivassa kohdassa myöhemmin. Samalla voit kuunnella omaa sisäistä dialogiasi, eli sitä, mitä omassa mielessäsi ja kehossasi tapahtuu. Harkitse, mikä osa omasta sisäisestä dialogistasi on vuorovaikutuksen ja ymmärryksen syventämisen kannalta arvokasta sanoittaa muille.
***
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen on kultaa, kertoo vanha sanonta.
Minusta kuunteleminen on kultaa.
***
Kuvan teos: Sanni Mujunen
Lue lisää Erätauosta täältä ja räätälöidyistä Erätauko-koulutuksistamme täältä.