Työhön etsitään dynaamisia, rohkeita ja muutoskykyisiä ihmisiä!
Työelämän vauhdissa pysyminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä. Kouluttautumisen ja osaamisen päivittämisen lisäksi se tarkoittaa tänä päivänä myös omien sisäisten tuntemusten tarkkailua, minuuden jalostamista ja ehtymätöntä positiivisuutta.
Avuksi itsensä kehittämiseen löytyy positiivista psykologiaa ja henkilökohtaisia valmentajia, stressinhallintaa ja mindfulnessia, elämäntaito-oppaita ja seitsemän askeleen kehitysohjelmia. Niiden mukaan kaikki on mahdollista. Jos et heti onnistu, niin voit yksinkertaisesti kehittää itseäsi lisää. Epäilyttävintä on paikalleen pysähtyminen, joka muutosvastaisuudeksikin usein tulkitaan.
Näin kuvaa tanskalainen psykologian professori Svend Brinkmann nykyistä maanisen kehittämisen kulttuuria. Vastalääkkeeksi yksilöuskoiselle kehittämisimperatiiville ja elämäntaito-oppaille hän on kirjoittanut mainion kirjan Pysy lujana – Elämä ilman self-helpiä. Siinä Brinkmann keikauttaa päälaelleen nopeutuvan kulttuurin vakiintuneita totuuksia ja ammentaa mielenrauhaa, velvollisuudentuntoa ja elämän rajallisuutta korostavasta stoalaisesta filosofiasta.
Pilke silmäkulmassa Brinkmann pukee teesinsä elämäntaito-oppaista tuttuun seitsenportaiseen malliin:
- Lakkaa tarkkailemasta itseäsi. Vastaukset eivät löydy sisältäsi, toisin kuin monet henkilökohtaiset valmentajat ja tietoisen läsnäolon konsultit uskottelevat. Sisäänpäin kääntymisen sijaan katso ulos maailmaan.
- Keskity siihen, mikä elämässäsi on kielteistä. Kaikkea ei voi pakottaa positiivisuuden kaapuun (ks. Hymyile tai kuole), eikä kaikista vastoinkäymisistä jalostu onnellisia opetuksia. Vastoinkäymisten kanssa voi kuitenkin oppia elämään. Positiivisuuden sijaan tavoiteltavaa on arvokkuus ja todellisuudentaju.
- Opettele sanomaan ei. Kehittämisen kulttuurissa ollaan koko ajan valmiina kokeilemaan uutta. Aidosti itsenäinen ihminen, joka tunnistaa omat moraaliset arvonsa ja sitoumuksensa, joutuu kuitenkin usein sanomaan ei.
- Pidä tunteesi aisoissa. Lujana pysyvä ihminen ei juokse ohimenevien mielihalujen perässä tai joudu kovin helposti tolaltaan.
- Anna potkut henkilökohtaiselle valmentajallesi. Oman sisäisen maailman kehittämisen sijaan tee jotain hyvää toiselle ihmiselle, odottamatta vastavuoroisuutta. Maailmassa on tärkeitä ja itseisarvoisia asioita myös oman navan ulkopuolella.
- Lue romaani – älä elämäntaito-opasta. Elämäntaito-oppaat tuputtavat yksinkertaistavia, yksilöllisiä ratkaisuja yhteisöllisiin ongelmiin. Romaanit maalavat elämästä rikkaamman, moniäänisemmän ja kaoottisemman – eli totuudenmukaisemman – kuvan.
- Mieti menneisyyttä. Ihmisen on ymmärrettävä menneisyyttä sekä itseään kulttuurin ja historian tuotteena, jotta elämälle on mahdollista löytää vakaa perusta.
Brinkmann ehdottaa, että sisäisten tuntemusten tarkkailun, minuuden kehittämisen ja loputtoman uudistumisen sijaan ihmiset opettelisivat sitoutumaan jo olemassa oleviin merkityksellisiin asioihin ja yhteyksiinsä. Kaikkeen ei tarvitse kyetä, sillä omista rajoistaan voi myös iloita, kun ne tuntee. Kaikkivoipuudesta luopuminen ja kuolevaisuuden tiedostaminen palvelee hyvää ja mielekästä elämää.
Maanisessa kehittämisen kulttuurissa tämä on toisinajattelua, joka auttaa pysymään lujana.
***
Brinkmann, Svend (2016). Pysy lujana – Elämä ilman self-helpiä. Tammi. Suomentanut Heikki Eskelinen.