Työuran katkoksia pidetään usein ongelmallisina ja paheksuttavina. Ne ovat aukkoja ansioluettelossa, vuotoja eläkekertymässä ja vajetta verolaarissa. Harva irtisanottukaan kokee työuraansa kohdannutta katkosta ensi alkuun jännittäväksi mahdollisuudeksi. Erilaiset katkokset voivat kuitenkin olla myös uusi alku, joka estää leipääntymistä, uupumista ja peräti työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumista.

Tutkimusten mukaan katkokset tekevät meille hyvää. Työelämän tutkija Anu Järvensivu tutki suomalaisten tarinoita työelämänsä muutoksista ja löysi tavallisen muutostarinan juonesta kaksi versiota: onnen ja epäonnen tarinan. Onnen tarinoita luonnehtii työelämän tapahtumien myönteinen tulkinta ja niissä kuvitellaan vaihtoehtoja. Epäonnen tarinoita taas sävyttää kielteisyys ja katkeruus ja niissä jumiudutaan sinnittelyyn.

Onko onnen ja epäonnen tarinoiden ero siis asenteessa? Ajattele positiivisesti ja tarinasi loppuu onnellisesti? Ei aivan. Tarinoiden juonessa on näet yksi keskeinen ero: katkos. Onnen tarinoissa kertoja selviytyy katkoksen avulla vaikeuksista ja onnistuu sitä kautta uudistumaan.

DSCN1432

Omat tutkimuksemme uramuutoksista tukevat tätä havaintoa. Onnen tarina vaatii jatkuvasta sinnittelystä irtautumista. Sinnitellessämme kuljemme eteenpäin rutiiniemme varassa päivästä toiseen, eivätkä voimavaramme riitä uusiin ajatuksiin ja vaihtoehtojen hahmottamiseen. Tarvitsemme eräänlaista katkaisuhoitoa, joka pysäyttää pakonomaisen sinnittelyn ja antaa tilaa uusille ajatuksille, vaihtoehdoille ja muutokselle.

Työelämän katkaisuhoitoon voi joutua tai hakeutua monella tapaa. Joskus lähetteen joutuu hakemaan lääkäriltä. Tällöin ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa voimavarat menevät uuden luomisen sijaan kuntoutumiseen – oli sitten rikki pää, selkä tai sydän. Tällainen kokemus haastaa vakavasti pohtimaan, miksi oma työ sairastuttaa.

Joillekin yt-neuvottelut tai irtisanominen antaa mahdollisuuden lähteä työttömyysturvan tai eropaketin turvin etsimään työuralleen uutta suuntaa. Vapaaehtoisesti katkosta tavoittelevat voivat myös hyödyntää sapatti-, vuorottelu-, perhe- ja opintovapaita. Pienen etäisyyden päästä tai uusien virikkeiden avulla on helpompi hahmottaa, miten työtään voisi tuunata mielekkäämmäksi. Uusi harrastus saattaa jopa innostaa pohtimaan alanvaihtoa.

Parhaimmillaan katkos auttaa kehittämään omaa työelämää kohti onnen tarinaa. Aukko ansioluettelossa onkin uuden juonen alku…

Lähteet:

Järvensivu, Anu (2014). Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos, Tampere.

LaPointe, Kirsi (2014). Tilaa mielekkäälle työlle. Aikuiskasvatus 34(1), 17-28.